Lapsen pieni haave

29.09.2018

Usein äitinä poden huonommuutta kun ei aina voi toteuttaa lasten toiveita ja haaveita. Tietenkään ei aina tarvitsekaan. Mutta usein syynä on kiire, vanhemman väsymys ja se ettei aina osaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Yksi lapsistani pyöräilee kotipihassa todella paljon. Saattaa pyöräillä useamman tunnin päivässä. Hänen haaveena olisi oma krossirata pihaan ja hän ei oikein ymmärrä sitä että meille ei semmoista voi tehdä. Tai voisi jos olisi laittaa siihen useampi tuhat euroa rahaa.

Kun tätä ei voi toteuttaa, hän on pitkään puhunut pyöräilystä muutaman kilometrin päässä harjulla metsäpoluilla. Yksin en häntä voi sinne vielä päästää ja usein kun hän pyytää niin joko silloin ei voi mennä tai minulla on motivaatio nollissa.

Perjantaina meillä oli tulossa vieraita ja taas alkoi lapsen kanssa keskustelu harjulle lähdöstä ja jotta sain hänet siinä tilanteessa hiljaiseksi lupasin mennä seuraavana päivänä jos on hyvä ilma.

Seuraavana aamuna lapseni katsoi ikkunasta ulos ja tuli niin onnelliseksi auringon paisteesta. Ruuan jälkeen heitin kahden lapsen pyörät autoon ja ajoin harjulle. Pojista näki kauas että he nauttivat. Suu hymyssä ajoivat tunnin lenkin. Minä aluksi kävelin puolisen tuntia ja toisen puoli tuntia juoksin. Harjulla on erilaisia polkuja, ylä- ja alamäkiä, kivikkoista ja juurakkoista ja muutama töyssyisempi kohta mistä piti pyörillä mennä useamman kerran, koska ne kohdat olivat kuin oikeasta krossiradasta.

Minäkin nautin. Oli täydellinen ilma juoksulenkille, pojat kannustivat nopeampaan juoksuun pyörien kanssa, sain kunnon lenkin tehtyä ja en kerennyt oikein missään vaiheessa ajatella oman kropan tuntemuksia. Ja sain olla poikien kanssa ja nautin heidän onnellisuudestaan.

Jälkeenpäin pohdin mieheni kanssa, että kyllä tämmöiset puolentoista tunnin retket pitää toteuttaa useammin koska se ei vaadi meiltä kuin sen aikapanostuksen ja viitseliäisyyttä. Ja kuinka suuri vaikutus sillä on kumminkin lapsiin. Itsekin siitä nauttii ja saa lisäksi hyvää liikuntaa samalla.

Usein lasten toiveet ovat semmoisia että ne vaatisivat rahaa vähän tai enemmän ja monia niistä ei siksi voi eikä halua toteuttaa. Mutta tämä ei vaatinut sitä.

Mitä sitten vaikka ne polttopuut odottivat sen pari tuntia kauemmin. Ne ei siitä kärsi ja katoa.